Blogi

Hallitus ei säästä edes tavallista säästäjää

Suomessa on noin 800 000 osakesäästäjää, jotka häviävät tulevien osinkojensa verotuksessa, kun hallituksen yritysveropäätöksen perusteella siirrytään osinkojen kahdenkertaiseen verotukseen. Suomessa on noin miljoona asuntosäästäjää, jotka kaikki häviävät, kun asuntolainan vähennysoikeus laskee prosentilla. Eläkesäästäjien osalta voittajat ja häviäjät on hankalammin arvioitavissa, mutta varmaa on, että suuri osa maan 500 000 eläkesäästäjästä häviää jälleen, kun säästäminen kytketään ansiotuloverotuksen sijasta pääomaverotukseen.

Hallituksen päätös on kaikkinensa julmaa luettavaa suomalaisille asunto-, osake- ja eläkesäästäjille. Kyse on usein samoista ihmisistä, jolloin tappio muuttuu kaksin- tai jopa kolminkertaiseksi. Jos hallitus tavoittelee pääsyä historiankirjoihin säästämiseen vihamielisimmin suhtautuneena hallituksena, se tulee varmasti onnistumaan.

Osakesäästäjä kärsii, kun yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovutaan. Osingonsaaja joutuu tulevaisuudessa maksamaan pääomaveroa 70 prosentista saamistaan osingoista. Veronkorotus on peräti 19,6 prosenttia. Asuntosäästäjän yhden prosentin tappio ei ole suuri, mutta tässäkin suunta ja signaali ovat vääriä. Veronkiristykset eivät kohdistu pieneen tai rajattuun porukkaan, vaan lukuisiin tavallisiin pitkäaikaissäästäjiin. Näiden osalta hallitus ei edes yritä selittää tekemisiään.

Eläkevakuutusten osalta hallitus sen sijaan kehuu päätöstään säästäjille edulliseksi. Tämä on suurimmaksi osaksi pelkkää puppua. Hallitus on itse perustellut päätöstään valtiontaloudellisilla syillä. Valtion verotulot lisääntyvätkin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Jos valtio jostakin hyötyy, on ihan selvää, että siitä joku toinen kärsii. Kun eläkesäästäjiä on puoli miljoonaa ja kun valtio säästää 100 miljoonaa, käytännössä eläkesäästäjien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot vähenevät 200 eurolla vuodessa, jos jokainen jatkaa säästämistä vanhaan malliin.

Säästäminen ei näytä olevan hyve pääministeri Vanhasen punamultahallitukselle. Mutta miten se sitä voisi ollakaan? Säästäminenhän perustuu siihen, että on jotain mistä säästää. Ja jos on jotain mistä säästää, niin silloinhan kyse on hyvin menestyvästä ihmisestä. Ja tällaista yksilöähän tulee sosialistin näkökulmasta tietenkin rokottaa.

Kun hallituksen yritysverouudistusta katsoo kokonaisuutena, suomalainen häviää sitä enemmän, mitä paremmin hänellä menee. Esimerkiksi eläkesäästämisremontissa tappio on sitä suurempi, mitä korkeampi veroprosentti eläkesäästäjällä on. Listautumattomien yritysten kateusvero kuuluu samaan sarjaan. Ylimpiä marginaaliverojakaan ei uudistuksessa laskettu, vaikka sitä olivat esittäneet jopa hallituksen omat virkamiehet.

Ei, ei ja ei on hallituksen vastaus osaajille, menestyjille ja niille jotka pitävät Suomea pystyssä. Mutta sama njet, njet ja njet koskee myös tavallista suomalaista keskiluokkaa. Kaikki 1 000 000 asuntosäästäjää, 800 000 osakesäästäjää ja 500 000 eläkesäästäjää eivät ole rikkaita, eivät varakkaita, eivätkä edes hyvätuloisia. Mutta umpisosialistisen tasapäistämispolitiikan näkökulmasta näilläkin on mennyt liian hyvin.

Jos Vanhasen demarikabinetti kokoontuisi päivittäisiin aamuhartauksiin, ne päättyisivät kutakuinkin seuraavasti. ”Ja anna meille tänäkin päivänä voimaa tasata ja tasapäistää sekä kurmuuttaa niitä, jotka ovat omalla työllään saaneet jotain aikaiseksi”.

P.S. Demareiden ulkopoliittinen värisuora on muuttanut muotoaan. Tänään Ahtisaari kannattaa avoimesti NATO-jäsenyyttä. Lipponen antaa ymmärtää kannattavansa. Halonen ei ota kantaa. Tuomioja vastustaa ja Koivisto vastustaa jyrkästi. Siinä on duunarilla mistä valita. Miettikääpä sitä.

Jan Vapaavuori
kansanedustaja (kok)
jan.vapaavuori@eduskunta.fi