Tulevaisuuden älykkäät sähköverkot jo tänään – Smart Grids and Energy Markets (SGEM) -ohjelman tulosten julkistamisseminaari, Helsinki

Hyvät kuulijat,

Energiasektori on vahvasti esillä tämän syksyn poliittisessa keskustelussa. Siitä pitävät huolta Euroopan energiaturvallisuuden isot kysymykset - erityisesti Ukrainan kriisi ja keskustelut kaasutoimituksista, Euroopan ilmasto- ja energiatavoitteet yhdistettynä heikkoon talouskehitykseen ja koko mantereen suhteelliseen kilpailukykyyn. Kotimaassa keskusteluttaa akuutisti ydinvoima sekä turpeen ja hakkeen kilpailukyvyn edistäminen. Energia- ja ilmastoasioilla on tänä päivänä ehkä laajempi vaikutus kansalaisiin, koko yhteiskunnan toimintaan ja hyvinvointiin kuin koskaan aikaisemmin.

Lokakuun Eurooppa-neuvostossa linjattiin vuoteen 2030 ulottuvia EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteita. Linjauksia asetettiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle, uusiutuville energiamuodoille ja energiatehokkuudelle. Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 40 %. Tavoite toteutetaan kustannustehokkaasti ja niin, että kaikki jäsenmaat osallistuvat siihen oikeudenmukaisuuteen ja solidaarisuuteen perustuen. Uusiutuvan energian osuudelle ja energiatehokkuuden parantamiselle asetettiin molemmille samansuuruinen 27 prosentin tavoite vuoteen 2030. Eurooppa-neuvosto palaa energia- ja ilmastokysymyksiin viimeistään vuonna 2015 pidettävän Pariisin ilmastokonferenssin jälkeen. Oma veikkaukseni on, että vaikka Pariisissa tapahtuisi mitä, EU:ssa mennään joka tapauksessa näillä tavoitetasoilla kohti vuotta 2030.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että energia- ja ilmastoasioista tehtiin tänä syksynä linjauksia myös puhtaasti kotimaata koskien. Lokakuun puolivälissä julkistettiin parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean – tuttavallisemmin Peikon - mietintö, Energia- ja ilmastotiekartta vuodelle 2050, jossa kulminoitui reilun vuoden kestäneen laajapohjaisen parlamentaarisen työn tulos. Koska kyseessä on parlamentaarinen työ, isoin uutinen lienee se, että raportti on yksimielinen. Poliittisilla puolueilla on Suomessa laajalti konsensus energia- ja ilmastopolitiikan perustasta. Komitean työn tavoitteena oli lisätä Suomen energia- ja ilmastopolitiikan ennakoitavuutta sekä pitkäjänteisyyttä ja siinä käsiteltiin kattavasti kaikkia energia- ja ilmastopolitiikan osa-alueita.

Haluan tässä nostaa esille muutamia kannanottoon sisältyviä keskeisiä linjauksia, joilla on merkitystä päivän aiheen – älykkäiden sähköverkkojen - kannalta.

Ensinnäkin kannanotossa asetettu kasvihuonekaasujen 80–95 %:n vähentämistavoite vuoteen 2050 mennessä edellyttää energiajärjestelmän muuttamista lähes päästöttömäksi. Tässä päästöttömällä pientuotannolla on kasvava rooli ja pientuotannon edistämisessä taas älykkäät sähköverkot ovat avainasemassa.

Toiseksi parlamentaarisen komitean mietinnössä todetaan, että lauhdevoimalaitosten poistuminen markkinoilta pienentää sähkön tuotantojärjestelmän säätökykyä ja että sähkön tuotantorakenteen muutoksen vuoksi sähkön kysyntäjouston lisääminen on välttämätöntä. Eli nykyinen kehitys sähkömarkkinoilla ja sen seuraukset ovat myös parlamentaarisella tasolla laajasti tiedossa. Ratkaisuna kysyntäjouston yleistymiseen nähdään älyverkkojen ja mittareiden kehitys.

Kolmanneksi tiekartassa todetaan, että hajautettua sähkön pientuotantoa tulee edistää ja että samaten on tärkeää kehittää hyvän toimintavarmuuden sähköverkkoja, mahdollisuuksia hyödyntää energiavarastoja ja edistää kysyntäjoustoa muun muassa älykkäillä sähköverkoilla ja mittareilla. Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat -ohjelma on jo vastannut näihin edistämisvaatimuksiin.

Vaikka jo tänä päivänäkin näiden linjausten käytännössä tarkoittamat tekniset ja liiketoiminnalliset ratkaisut ovat pitkälti olemassa, on niiden laajamittaiseen soveltamiseen ja kaupallistumiseen vielä pitkä matka. Teknologiaa pitää haluta ja osata soveltaa ennakkoluulottomasti.
Pientuotannon edistämisessä koko sähkön jakelujärjestelmän ja paikallisen sähköverkon soveltuvuus pientuotannon liittymiseen ja toimintaan on oleellinen asia. Sama vaatimus koskee kysyntäjoustoa ja sähkön varastointia, järjestelmien täytyy olla kysyntäjouston ohjaukseen ja energian varastointiin soveltuvia. Lisäksi mitä vähemmän tämä kaikki edellyttää kuluttajalta aktiivista toimintaa, suunnittelua, asettelua, säätöä ja seurantaa, sitä helpommin ja nopeammin näiden toimintojen yleistyminen tapahtuu.

Järjestelmien, ensisijaisesti sähköjärjestelmän, tulee olla kuluttajan näkökulmasta mahdollisimman automaattisia ja helppokäyttöisiä. Suomessa ollaan tässä kehityksessä hyvässä vaiheessa.

Monet Suomessa jo pitkään ja laajasti käytössä olleet energia-asiat ovat Brysselin näkövinkkelistä vielä ”uusia” ja niiden mahdollisuudet ja vaikutukset nähdään usein hyvin optimistisesti. Älyverkkojen osalta Suomi on edelläkävijä. On hyvä välillä muistuttaa itseämme siitä, että Suomessa on jo vuosikymmenien ajan ollut käytössä sähköverkkoja, joissa nyt hehkutettava äly on integroitu verkon suojaukseen ja toiminnanohjaukseen. Suomi ei myöskään ole jäänyt nykyisestä kehityksestä jälkeen, vaan olemme EU:n määräyksestä, osin etupainotteisesti muuttaneet lähes kaikki sähkömittarit etäluettaviksi tuntimittareiksi.

Liikkeessä pitää kuitenkin pysyä, ettei tätä osaamisasemaa menetetä. Uusia tai toistaiseksi vielä täysin hyödyntämättömiä mahdollisia liiketoimintaideoita voi syntyä tieto- ja viestintäteknologiaosaamisen (ICT) ja perinteisen sähköverkko-osaamisen yhdistelmänä. Parhaillaan selvitettävänä oleva pohjoismainen data-hub hanke integroisi valtavan määrän sähkönkäyttö- ja asiakastietoa hyödynnettävään muotoon.

Suomella ja suomalaisilla toimijoilla on erinomaiset mahdollisuudet käyttää hyväkseen Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat-ohjelman tuoma kansainvälinen osaaminen ja hyödyntää älyverkkoratkaisujen vientipotentiaali. Älyverkot, niihin liittyvät teknologiat, liiketoimintamallit ja erilaiset palvelut ovat aktiivisessa kehitys- ja kokeiluvaiheessa monessa Euroopan maassa ja kehitystrendi on sama myös muualla maailmassa. Pahin virhe on se, että jäädään liiaksi odottelemaan.

Hyvät kuulijat,

Tutkimusohjelman tavoitteena on ollut kehittää kansainvälisiä älysähköverkkoratkaisuja. Lisäksi vuorovaikutteisen kansainvälisen tutkimusympäristön tuli samalla kasvattaa maailman johtavien ICT- ja älysähköverkkotoimittajien tietotaitoa. Tavoitteena on myös ollut pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistaminen kasvattamalla osaamista tutkimus- ja liiketoimintaympäristöissä.

Nämä ohjelman tavoitteet eivät olisi voineet paremmin tukea Suomen energia- ja teollisuuspolitiikan tavoitteita; kilpailukykyä ja uuteen teknologiaan perustuvia ratkaisuja, jotka edistävät puhtaita teknologioita. Ilman älykkäitä sähköverkkoja pientuotannon ja kysyntäjouston valtavat mahdollisuudet jäisivät hyödyntämättä tai niiden hyödyntäminen ainakin viivästyisi ratkaisevassa määrin.

Tutkimusohjelmassa on käsitelty koko älyverkkokonseptia ja sen markkinahyödyntämistä laajasti hakemalla innovaatioita ja tuotteistamista. Tämä on se toimintatapa, jota menestymiseen sekä työpaikkojen ja hyvinvoinnin turvaamiseen tarvitaan.

Hyvänä esimerkkinä Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat-ohjelman konkreettisista tuloksista on Helsingin Kalasataman uusi asuinalue, jossa älyverkkoihin liittyvää osaamista ja teknologiaa on jo sovellettu suomalaisten “Smart Grid”-huippuosaajien toimesta.

Yhtenä uutena alueena on nostettu esiin Ahvenanmaa, joka tarjoaisi lähtökohdiltaan ja ympäristöltään ainutlaatuiset ja näyttävät puitteet toteuttaa maailman parhaiden osaajien ratkaisu tulevaisuuden energiahaasteisiin jo nyt. Erittäin tärkeää ja hienoa on Ahvenanmaan maakuntahallituksen esittämä voimakas ja laaja tuki tällaiselle hankkeelle. Tarvitsemme kipeästi juuri tällaisia huippuluokan kotimarkkinareferenssejä, jotka ovat yritystemme hyödynnettävissä kansainvälisillä cleantech-markkinoilla. Tällainen Suomeen rakennettava maailman edistyksellisin energiajärjestelmädemonstraatio voisi sopia suunnittelemanne jatko-ohjelman kehitysalustaksi ja konkreettiseksi tavoitteeksi.

Hyvät seminaarivieraat,

Tutkimusohjelma on päässyt tavoitteisiinsa: parantanut Suomea toimintaympäristönä uusille korkean teknologian investoinneille globaalisti, luonut esimerkkejä uudenlaisesta yhteistyöstä tutkimuksen ja toimialojen välillä, luonut vahvan innovaatiokeskittymän älykkäisiin sähköverkkoihin liittyen ja parantanut siten mahdollisuuksia uusien liiketoimintojen kaupallistamiseen ja vientiin.

Tästä on hyvä jatkaa. Kiitos.