Suurmoskeija vaikeuttaisi suvaitsevaisuuden edistämistä

Erojakin löytyy. Siis minun ja Anni Sinnemäen välillä. Yksi näistä kävi ilmi eilen Iltasanomien tentissä: suhtautuminen vireillä olevaan suurmoskeijahankkeeseen. Eikä se tietenkään ole ainoa ero.

Miksi en kannata  suurmoskeijan rakentamista Helsinkiin? Useasta eri syystä.

Suomessa ja Helsingissä on paljon islaminuskoisia. Siksi täällä pitää olla myös moskeijoita. Tottakai. Suurmoskeija on eri asia. Pitää aina muistaa mittakaava. Suhteellisuudentaju on politiikassa aliarvostettu hyve. Ei kannata Helsinkiin Eiffel-torniakaan havitella.

En usko, että suurmoskeija olisi kenenkään etu. Ei edes islaminuskoisten. Se yksinkertaisesti provosoisi turhaan ja voisi pahimmillaan lietsoa vaarallista vastakkainasettelua.

Ymmärrän, että suurmoskeijaa kannattavat haluavat edistää suvaitsevaisuutta. Hanke voi kuitenkin kääntyä tavoitettaan vastaan. Jos se – kuten pelkään – provosoisi muukalaisvastaisia ryhmittymiä – joita  meillä on aivan liikaa – ja jos se ei nauttisi laajojen kansanjoukkojen hyväksyntää, suvaitsevaisuus voisi jopa kärsiä ja vähentyä.

Ratkaisuja löytyy, mutta niiden ei aina tarvitse olla suuria. Suvaitsevaisuus ei ole riippuvaista isoista puitteista, vaan siitä, mitä aidosti ajattelemme ja miten toisiamme kohtelemme. Yhteiskunnassamme piileviä aggressioita ei pidä hyväksyä, mutta niiden esiin houkuttelu tai provosointi ei hyödytä ketään.  Fundamentaalisuus ja yli-ideologinen suhtautuminen mihin tahansa on aina vahingollista.

Muistaa pitää vielä kansainväliset kokemukset, joiden mukaan suurmoskeijoista on usein tullut alustoja monille epäterveille ilmiöille, joita ei ole tarve erikseen eritellä. Ei olisi tämänkään Helsinkiin kopioimisesta hyötyä kenellekään.

Suurmoskeijakeskustelu on keskittynyt pitkälti sen rahoitukseen. Tämäkin on tärkeä asia, mutta ei asian ydin.

Helsinki on moderni, kansainvälinen ja suvaitseva kaupunki. Kaikkia näitä pitää silti edistää entisestään. Meillä on vielä matkaa jäljellä, erityisesti suvaitsevaisuuden suhteen. Suvaitsevaisuuden edistämisen ja sydämen sivistyksen vahvistamisen eteen onkin väsymättä tehtävä töitä. Tämäkin on kuitenkin taitolaji. Kaikki mikä tehdään jonkin asian nimissä, ei aina edistä sitä. Joskus jopa päinvastoin. Lopulta kyse on siitä, miten rakennamme kaupungistamme ihan kaikille paremman ja turvallisemman paikan asua ja elää.