Rikasta pohjoista 2015 – Käynnissäpidon ja kaivosteollisuuden pohjoinen foorumi, Kemi

Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Hyvä seminaariyleisö,

Suomi on erittäin suuren taloudellisen murroksen kourissa. Perinteiset taloutemme kivijalka-alat ovat rakennemuutoksen kourissa ja vienti yskii. Suomi kaipaa kipeästi olemassa olevien yritystemme uudistumista, mutta myös kasvua uusilta, nousevilta aloilta. Erityisesti on ammennettava suomalaisista vahvuuksista - puhtaiden teknologioiden, luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen, korkean teknologisen osaamisen, digitalisaation edelläkävijyyden ja biotalouden saralla.

Kaivannaisteollisuuden kasvupotentiaali on yksi Suomen kasvumahdollisuuksista. Siitäkin huolimatta, että viime vuodet ovat olleet kaivosteollisuudelle haasteellisia. Voidaan sanoa, että Talvivaara on vaikuttanut koko alaa koskevaan mielipideilmastoon huomattavasti todellista osuuttaan enemmän. Myös raaka-aineiden hintojen heittelehtiminen on vaikeuttanut alan kehitystä viime vuosina. Kaivostoiminnan käynnistäminen vaatii myös aina merkittäviä investointeja ja tie malminetsinnästä kaivoksen perustamiseen on pitkä.

Vaikeuksista huolimatta Suomella on hyvät lähtökohdat kaivannaisalan kasvulle sekä mineraalialan tuotteiden että niiden valmistuksen teknologiaan ja osaamiseen liittyen. Suomen kallioperän mineraalivarat tarjoavat hyvät edellytykset kasvattaa jalostettujen metalli-, mineraali- ja kivituotteiden tuotantoa ja vientiä. Suomalainen kaivososaaminen mahdollistaa tämän ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Hyvät kuulijat,

Pitkällä aikavälillä metallien ja mineraalien kulutus maailmalla on selkeässä kasvussa. Maailman väestö kaupungistuu nopeaa vauhtia ja samaan aikaan yhä useampien ihmisten elintaso nousee. Molemmat ovat keskeisiä tekijöitä raaka-aineiden kysynnän ja kulutuksen kasvussa. Kiinan tai Intian tapaisten väkirikkaiden kehittyvien maiden kaupungistuminen ja elintason nousu olivat ja ovat edelleen keskeiset tekijät 2000-luvun puolivälissä alkaneessa kaivosbuumissa, metallisten raaka-aineiden hinnan nousussa ja sen myötä tuotannon kasvussa.

Toki myös raaka-aineiden kierrätyksen merkitys ja korvaavien raaka-aineiden kehittäminen ovat vahvoja kasvavia maailmanlaajuisia trendejä. Toisaalta puhtaiden teknologioiden ja uusien laitteiden valmistaminen - esimerkiksi tuulimyllyjen tai aurinkopaneeleiden valmistaminen, vaatii usein uudenlaisia raaka-aineita, joita ei ole aiemmin hyödynnetty, eikä niitä vielä ole saatavilla kierrätettynä.

Kierrätyksen merkitys teollisuuden raaka-aineiden saannille korostuu kehittyneissä teollisuusmaissa, mutta kehittyvissä maissa tilanne on vielä toinen. Kehittyvissä talouksissa kierrätettäväksi asti ei vielä ole paljoakaan. Moneen kotiin hankitaan vasta ensimmäinen jääkaappi, televisio tai auto, jolloin neitseellisten raaka-aineiden tarve on suuri. Havainnollistava esimerkki on, että yhtenä elintason nousun symbolina pidetyn tuotteen - kännykän valmistamiseen tarvitaan noin 40 eri mineraalia.

Maailman kasvavasta kysynnästä aiheutuva raaka-aineiden hintojen nousu ja saatavuuden mahdollinen vaikeutuminen ovat herättäneet myös Euroopan unionin pohtimaan sitä, miten eurooppalaisen teollisuuden raaka-aineiden saanti turvataan. Erityisesti raaka-aineet, joiden tuotanto on keskittynyt harvoihin maihin, ja joilla on suuri merkitys teolliselle tuotannolle, ovat avainasemassa. EU:ssa onkin merkittäviä aloitteita, joiden pyrkimyksenä on varmistaa raaka-aineiden saanti, parantaa kierrätystä ja löytää korvaavia raaka-aineita.

Euroopan raaka-ainetuotannon kannalta potentiaalisimpia alueita ovat Pohjoismaat - erityisesti Pohjois-Suomi ja Pohjois-Ruotsi sekä toisaalta Grönlanti. Ilmaston lämpenemisen myötä pohjoisen alueen raaka-ainevarat ovat helpommin hyödynnettävissä ja tätä myötä myös kasvavan kiinnostuksen kohde.

Hyvät ystävät,

Suomella on käynnissä olevaan keskusteluun annettavaa myös resurssitehokkaiden teknologioiden ja kestävien ratkaisujen edelläkävijänä. Olemme vahva raaka-aineiden tuottaja, mutta osaamistamme arvostetaan myös niissä pohdinnoissa, joissa raaka-aineiden kierrätystä, tehokasta käyttöä ja puhtaan teknologian ratkaisuja etsitään. Lisäksi Suomella on arktisiin ympäristöolosuhteisiin liittyvää erityisosaamista, jonka merkitystä ei tule väheksyä koko maailman tähytessä entistä enemmän pohjoisille alueille.

Arktinen luonto asettaa omat erityisvaatimuksensa raaka-aineiden hyödyntämiselle. Herkkä ympäristö vaatii erityistä varovaisuutta jo tutkimusvaiheessa, mutta ennen kaikkea mahdollinen luonnonvarojen hyödyntäminen tulee tapahtua ympäristön kannalta kestävästi. Mahdolliset ympäristöön vaikuttavat onnettomuudet ja niiden seuraukset ovat erityisen haasteellisia korjata ja ennallistaa karussa ja herkässä ympäristössä. Lisäksi on muistettava esimerkiksi matkailun ja poronhoidon suuri merkitys pohjoisessa. Eri elinkeinojen intressit onkin osattava huomioida ja yhteen sovittaa jo toimintoja suunniteltaessa.

Mainittujen kestävän kehityksen arvojen ohella Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä kaivannaisteollisuuden innovaatioissa ja teknologian kehittämisessä. Muutamien suomalaisten globaalisti tunnettujen suuryritysten rinnalle on viime aikoina noussut pienempien erikoisteknologioita ja palveluja tarjoavien yritysten kasvava joukko. Perinteisten louhinta- ja rikastusteknologioiden lisäksi saatavilla on huipputeknologiaa muun muassa malminetsintään, prosessien säätöön ja ympäristön tilan seurantaan. Kaivannaisalan palveluja on myös tarjolla laajasti suunnittelu-, huolto- ja materiaalinkäsittelytehtävistä kokonaisten kaivos- ja rikastuslaitosten käytönvalvontaan. Teknologia- ja palvelusektorin kasvulle on potentiaalia vientimarkkinoilla ja myös pk-yritykset on aktivoitava entistä vahvemmin suuntautumaan vientiin.

Sivuvirtojen hyödyntäminen ja raaka-aineiden kierrätys lisääntyvät materiaalitehokkuusvaatimusten tiukentuessa. Kuten edellä mainitsin, Suomessa kehitetään kierrätykseen liittyvää teknologiaa ja alalle on syntynyt myös uutta liiketoimintaa. Kierrätysteknologian kysyntä globaaleilla markkinoilla kasvaa ja myös tällä sektorilla on potentiaalia viennin lisäämiselle.

Arvoisat kuulijat,

Suomalaisten kaivosalan toimijoiden on oltava valmiina uuteen kasvun aaltoon, kun se maailmalta tulee. Metallien hintojen noustessa kaivokset maailmalla kasvattivat tuotantoa hieman lyhytnäköisestikin kustannusten kasvun varjolla. Kaivosten tuottavuus heikkeni ja nyt hintojen pudottua on tehtävä paljon töitä toiminnan tehostamiseksi ja tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi.

Ennakoiva kunnossapito ja huolto tuovat yrityksille vahvan kilpailuedun. Kun tarpeelliset huollot ja seisokit ovat hyvin suunniteltuja ja valmisteltuja, ovat ne myös lyhytaikaisempia. Suunnitelmallisen ja systemaattisen kunnossapidon laiminlyönti aiheuttaa vikaantumisia ja laiterikkoja, joiden seurauksena tulee odottamattomia seisokkeja, alhaisempi käyntiaste ja epävarmuutta toimituksiin. Nämä kaikki heikentävät osaltaan kannattavuutta.

Yritysten tuottavuuskehityksen parantamisen ohella on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että suomalaisia mineraaleja jalostettaisiin kotimaassa mahdollisimman pitkälle. Sama sääntö pätee tietysti muihinkin luonnonvaroihimme. Näin Suomi saa mahdollisimman suuren hyödyn koko kaivannaisklusterin arvoketjusta – monen eri alan osaamisen yhteistyön tuloksena aina louhinnasta jalostukseen ja lopulta suunnitteluun, designiin ja lopputuotteen valmistukseen asti.

Useiden erilaisten kaivosten läheisyys Pohjois-Suomessa mahdollistaa myös sen, että pohjoisen pienet ja keskisuuret yritykset voivat kehittää tuotteita ja palveluita yhdessä kaivosten kanssa vastaamaan yritysten spesifejä tarpeita. Kaivosten läheisyys mahdollistaa räätälöidyt ratkaisut, kehitysideoiden testaamisen sekä ajatustasolla että prototyyppeinä oikeissa olosuhteissa.

On hyvä muistaa, että klusteriajattelu ei rajoitu vain maamme rajojen sisäpuolelle. Pohjois-Suomi, Pohjois-Ruotsi ja Pohjois-Norja muodostavat alueellisesti varsin tiiviin kaivannaisalan keskittymän, johon kuuluu myös Luoteis-Venäjän kaivostoiminta. Tämä usean merkittävän kaivoksen kokonaisuus tarjoaa suuria mahdollisuuksia kehittää toimialaan liittyvään huolto- ja palvelutoimintaan uusia liikeideoita ja konsepteja. Kotimarkkinoiden referenssit ovat keskeisessä roolissa, kun pyritään kansainvälistymään ja kasvamaan viennin kautta.

Hyvä seminaariyleisö,

Koska kaivosteollisuudella on tarjota niin isoja mahdollisuuksia Suomelle, on järkevää, että alan menestystä pyritään edistämään monenlaisilla eri foorumeilla ja monenlaisin eri keinoin.

Yksi keskeisistä kysymyksistä on kansainvälinen yhteistyö ja sen jatkuva kehittäminen. Yhteistyö yli rajojen ei ole pohjoisessa mitään uutta – niin on aina toimittu. Kanssakäymistä haastavat tietysti jossain määrin rajaesteet, lainsäädäntöjen ja soveltamisen erot, jotka hankaloittavat toimimista toisessa pohjoismaassa. Näiden esteiden purkamiseksi valtiovallan on tietysti tehtävä väsymättä töitä.

Myös kaivosalan korkeampaa koulutusta tarjoavien alueen korkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä ja opiskelijavaihtoa on tarpeen kehittää. Yhteistyöllä voidaan tarjota laaja-alaista ja korkeatasoista koulutusta lähellä kaivosteollisuuden keskeisiä toimintapaikkoja. Toisaalta hyvä yhteistyö mahdollistaa myös osallistumisen suurempiin tutkimushankkeisiin ja tehostaa osaltaan tutkimusresurssien käyttöä sekä tutkimusinfrastruktuurin investointeja.

Myös pohjoismaita kauemmas tulee kurkottaa. Yksi uusimpia avauksia on Euroopan komission pyrkimys käynnistää eurooppalaisten kaivosalueiden verkosto. Komissio on pyytänyt Lappia olemaan aktiivisesti mukana tämän verkoston käynnistämisessä. Verkosto tarjoaisi foorumin, jossa voidaan jakaa parhaita käytäntöjä, edistää kestävää kaivannaisteollisuutta ja muodostaa suorat kontaktit eri maiden kaivosalueiden välillä.

Kansainvälisen yhteistyön lisäämisen ohella kaivosteollisuuden toimintaedellytysten kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat myös liikenneinfrastruktuurin kehittyminen sekä työvoiman saatavuus.

Viimeksi vuonna 2012 on liikenneviraston johdolla tarkasteltu kaivosteollisuuden liikenteellisiä tulevaisuuden tarpeita. Selvityksen mukaan nykyisten ja uusien kaivosten liikenteelliset tarpeet ja toimintaedellytykset pystytään turvaamaan pääsääntöisesti nykyistä liikenneverkkoa kehittämällä. Toki valtio on pyrkinyt asettamaan niitä liikennehankkeita tärkeysjärjestyksen kärkipäähän, joilla aidosti on elinkeinoelämän, uusien työpaikkojen syntymisen ja talouskasvun kannalta eniten vaikuttavuutta.  Pohjoisen suuria ja pitkäkestoisia infrahankkeita suunniteltaessa on kansainvälinen vuoropuhelu tässäkin tärkeää, jotta hankkeet palvelisivat mahdollisimman hyvin pohjoisen alueen kokonaiskehitystä.

Osaavan työvoiman saatavuuden osalta erilaista kaivosalan koulutusta on pyritty lisäämään niin yksittäisille kaivoksille räätälöidyistä operaattorikoulutuksista aina korkeakoulujen järjestämään muuntokoulutukseen. Vaikka lähiaikoina ei Suomessa ole näköpiirissä uusien kaivosten avaamista, niin osaavan työvoiman tarve pysyy. Toimivat kaivokset tarvitsevat jatkuvasti uutta työvoimaa, sillä eläköitymisen myötä sitä poistuu työmarkkinoilta jatkuvasti. Etenkin pohjoisessa on perinteisesti myös käyty rajan yli töissä, eli naapurimaiden kaivokset ovat osa pohjoisen työmarkkina-aluetta kotimaisten kaivosten ohella. Tämä lisää kilpailua ammatti-ihmisistä, mutta tarjoaa toisaalta työntekijöille hyvät mahdollisuudet monipuolistaa omaa osaamistaan, tai erikoistua johonkin tiettyyn osa-alueeseen.

Hyvä seminaariyleisö,

Arktisista liiketoimintamahdollisuuksista on puhuttu viime aikoina paljon. Suomessa on oltu varsin aktiivisia arktisen osaamisen kehittämisessä, sekä perustutkimuksessa että erilaisissa sovelluksissa. Meillä on tuore arktinen strategia, jonka linjauksia parhaillaan toteutamme. Strategian keskeisiä teemoja ovat aito kansainvälinen yhteistyö, erityisesti aktiivinen toimiminen arktisessa neuvostossa, jonka puheenjohtajuuden Suomi ottaa huhtikuussa 2017. Olemme tiivistämässä myös yhteistyötä Norjan kanssa tavoitteena konkreettiset yhteiset projektit Norjan pohjoisten alueiden rakentamisessa Norjan öljy- ja kaasuteollisuuden tuotannon siirtyessä Pohjanmereltä pikku hiljaa kohti pohjoista. Yhteistyötä tavoitellaan myös öljyvahinkojen torjunnassa. Pohjoinen ulottuvuus ja arktiset liiketoimintamahdollisuudet laajemmin miellettynä ovat tulevaisuudessa huomattavan kasvupotentiaalin omaavia aloja.

Mitä arktiseen tulee, noin kolmannes kaikista maailman 60 leveyspiirin pohjoispuolella asuvista ihmisistä asuu Suomessa. Suomi on maailman ainoa maa, jonka kaikki satamat saattavat vuosittain jäätyä. Ei ole ihme, eikä myöskään liioittelua sanoa, että meillä on ainutlaatuista arktisten olojen osaamista ja asiantuntemusta - itse asiassa hyvin monipuolisesti lumen ja jään kanssa elämiseen liittyvistä arjen asioista aina vaikkapa meteorologiaan saakka. Kovin monista luonteeltaan ei-arktisista tuotteistakin voi todeta, että kun ne on suunniteltu Suomessa kestämään myös poikkeukselliset olosuhteemme, niiden laatutaso on jo lähtökohtaisesti korkea.

Suomen tavoitteena on lisätä arktiselle alueelle kasvua ja kilpailukykyä tukevia painotuksia arktista ympäristöä kunnioittaen. Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa on selvää, että ympäristön kunnioitus ja kestävän kehityksen mukainen toiminta ovat itseisarvoja. On meillä esimerkkejä siitäkin, miten ympäristön laiminlyöminen vaikuttaa suoraan heikentävästi myös taloudelliseen kannattavuuteen. Jos arktinen luonto haavoittuu, samalla haavoittuu myös arktinen liiketoiminta.

Jos ja kun ympäristönäkökohdat ovat arktisen strategian reunaehtoja, liiketoimintamahdollisuudet ovat puolestaan strategian keskiössä. Suomen valinta on keskittyä etsimään uusia liiketoimintamahdollisuuksia arktiselta puolelta aktiivisesti ja jatkuvasti. Kaivosteollisuuden osalta tavoitteina on kehittää ja tarjota uusia teknologisia ratkaisuja kaivosteollisuuden tarpeisiin arktisissa olosuhteissa ja tehdä Suomesta ekotehokkaan mineraalitalouden edelläkävijä.

Hyvä yleisö,

Kaivosteollisuuden menestyksen eteen tehdään paljon työtä - kehitetään kansainvälistä yhteistyötä, infraedellytyksiä ja alan osaamista ja koulutusta. Arktisen strategian puitteissa myös uusille liiketoimintamahdollisuuksille on runsaasti näkymiä.

Olennaista on tämän ohella mieltää, että kaivostoiminnan kehittyminen ja edellä mainittujen mahdollisuuksien toteutuminen edellyttävät myös alalta itseltään sitoutumista erityisesti siihen, että kaivannaistoiminta on hyväksyttyä ja sillä on vahva sosiaalinen toimilupa. Osana tätä työtä olemme yhdessä työstäneet kestävän kaivannaisteollisuuden toimenpideohjelman, joka omalta osaltaan pyrkii tukemaan alan pyrkimyksiä luottamuksen rakentamisessa. Vuoropuhelun ja luottamuksen rakentamisen merkitystä ympäröivään yhteiskuntaan ja muihin elinkeinoihin ei voi aliarvioida.

Sillä miten ympäröivä yhteiskunta onnistuu luomaan kaivosteollisuudelle toimintaedellytyksiä ja miten kaivosteollisuus puolestaan onnistuu rakentamaan sosiaalista toimilupaansa, on iso merkitys koko Suomelle.

Onnistuessamme kaivostoimintaan arvioidaan syntyvän tulevina vuosina Suomessa jopa 5000 uutta työpaikkaa. Lisäksi yksi uusi kaivostyöpaikka tuottaa välillisesti kahdesta kolmeen muuta työpaikkaa, jotka kaikki luovat hyvinvointia, rakentavat suomalaista yhteiskuntaa ja tuovat puolestaan taas uutta työtä.

Haluan toivottaa kaikille läsnäolijoille antoisaa seminaaripäivää ja kasvun rakentamisen eväitä!