Ennustettua parempaa talouskasvua, jälleen kerran?

Hallituksen sisällä virisi viikonloppuna keskustelua mahdollisista lisäleikkauksista talouden tasapainottamiseksi. Tällaiset kysymykset eivät koskaan ole ongelmattomia, eivätkä riidattomia. Tulokulmia aina riittää.

Viikonlopun retoriikka palautti mieleen samanhenkisen keskustelun viitisen vuotta sitten. Ja samoin kysymyksen siitä, emmekö me koskaan opi.

Vuonna 2011 pystytettiin sinipunahallitusta. Hallitus päätyi tuolloin siihen, ettei se nojaa talouspolitiikkaansa VM:n puolueettomiin laskelmiin, vaan tavoittelee ennakoitua parempaa talouskasvua. Tällä vältettiin ne säästöt, jotka ennusteiden mukaisilla kasvuluvuilla olisi pitänyt tehdä. Tai toki säästettiin, mutta vähemmän kuin olisi laskelmien mukaan pitänyt.

Tuolloin ei saatu ennakoitua parempaa kasvua, ei edes ennakoitua, vaan sitä huonompaa. Seurauksena Suomi jatkoi huimaa velkaantumistaan vuositolkulla. Talous ei kääntynyt, sen sijaan taloutemme tunnusluvut siirtyivät asteikolle, jossa emme olleet tottuneet olemaan. Kaikki tietävät, että Suomella ei mene hyvin, ja että elämme pysyvästi yli varojemme.

On vaikea välttyä vaikutelmalta, että asetelma on jälleen ihan samanlainen. Jälleen halutaan välttää niitä säästöjä, joita talouden kylmät faktat edellyttäisivät. Näin siitä huolimatta, että edellisen hallituksen linjaus heittäytyä talousennusteita optimistisemmiksi nakersi taloutemme perustaa ja herätti runsaasti kritiikkiä.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo varoitteli viikonloppuna lisäleikkauksista, jollei talous lähde ennusteita nopeampaan kasvuun. Hyvä ja tuttu linjaus. Pääministeripuolueen piiristä puheet kuitenkin torjuttiin ja uskottiin talouden kyllä nyt lähtevän lentoon. Tuttu linjaus tämäkin, mutta vähemmän hyvä. Olennainen ero on myös se, että toinen linjauksista perustuu objektiivisiin talousennusteisiin, toinen ei.

On toki mahdollista, että talouskehitys vauhdittuu oletettua nopeammaksi. On tällaista nähty ennenkin. Mitään taetta tästä ei kuitenkaan ole. Talouteemme dynamiikkaa luovia rakenteellisia uudistuksia ei ole näkynyt. Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan hyvät uutiset ilahduttavat, mutta saattavat kertoa enemmän näistä yrityksistä kuin maan taloudesta yleisemmin.

EU-komission tuoreen ennusteen mukaan Suomen talouskasvu tulee olemaan kituliasta ja kolmen huonoimman EU-maan joukossa ennustejakson 2016 – 2018. On se toki parempaa kuin moneen vuoteen.

Kun riittävän monta kertaa ripustaa talouspolitiikan yllätyksellisen vahvan kasvun varaan, sekin päivä varmaan koittaa, jolloin tällainen kasvu nähdään. Matkan varrella – tätä pelastavaa kasvua odotellessa - tehdään kuitenkin paljon vahinkoa.